Seuran säännöt

Kouvolan Taitoluistelu säännöt

Hyväksytty 28.11.2017

 

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

 

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Taitoluistelu ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistyksen kieli on suomi.

Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

 

2 § Seuran tarkoitus

 

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta ja taitoluistelua seuran toimialueella, niin että eri ikäisille luodaan mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti taitoluistelua edellytystensä ja tarpeidensa mukaan kunto, harrastus-, kilpa- tai huippu-urheilutasolla.

 

Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot, urheilun reilun pelin periaatteet ja suvaitsevaisuus. Toiminnan tavoitteena on laaja-alaisen, tasa-arvoisen, ympäristön kestävää kehitystä tukevan ja kulttuurien moninaisuutta ilmentävän liikuntakulttuurin edistäminen.

 

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

 

 Tarkoituksen toteuttamiseksi seura:

  1. Tarjoaa
  • luistelun perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille;
  • harjoitus- ja valmennustoimintaa jäällä ja oheisharjoituksissa;
  • kilpailutoimintaa;
  • näytöksiä;
  • ohjaustoimintaa;
  • kunto- ja terveysliikuntaa;
  • tiedotus- ja suhdetoimintaa; ja
  • koulutustoimintaa.

 

  1. Osallistuu keskusteluun paikallisten viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa taitoluistelu- ja liikuntakysymyksissä.
  1. Vaikuttaa alueellisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
  1. Edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi:

  1. Harjoittaa tarkoitukseen liittyvää julkaisutoimintaa.
  2. Välittää jäsenistölleen voittoa tavoittelematta liikuntaan liittyviä välineitä, asuja ja tarvikkeita.
  3. Harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa.
  4. Järjestää huvitilaisuuksia, tavaran- ja rahankeräyksiä ja arpajaisia.
  5. Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
  6. Omistaa tai hallita toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, arvopapereita tai muuta omaisuutta.

 

4 § Seuran jäsenyydet

 

Seura kuuluu jäsenenä Suomen Taitoluisteluliitto ry:een, jonka sääntöjä se jäsenyhdistyksiä velvoittavin osin noudattaa. Lisäksi seura voi kuulua muihin tarpeelliseksi katsomiin yhteisöihin.

 

5 § Seuran jäsenet

 

Seuran jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kunnia- ja kannattajajäsenet.

 

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran sääntöjen lisäksi seuran jäsen sitoutuu noudattamaan Suomen Taitoluisteluliitto ry:n ja muiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsen seura on.

 

Seuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä 18 vuotta täyttäneen henkilön. Seuran juniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä alle 18-vuotiaat nuoret ja lapset näiden holhoojan suostumuksella. Juniorijäsenestä tulee automaattisesti varsinainen jäsen, juniorijäsenen täyttäessä 18 vuotta.

 

Seuran kokous voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen, eikä kunniajäseneltä peritä jäsenmaksua.

 

Seuran kokous voi johtokunnan esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen, eikä kunniapuheenjohtajalta peritä jäsenmaksua.

 

Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeushenkilön, joka tukee seuran toimintaa suorittavalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

 

Varsinaiset jäsenet ja juniorijäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat seuran syyskokouksen vuosittain päättämät ja kulloinkin voimassaolevat liittymis- ja jäsenmaksut. Lisäksi jäsenet suorittavat vuosittaiset
kausi-, kilpailu- ja näytösmaksut sekä muut mahdolliset seuran määräämät maksut.

 

6 § Seurasta eroaminen

 

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero astuu voimaan kuukauden kuluttua mainitun ilmoituksen jättämisestä, jonka aikana eroava jäsen on velvollinen suorittamaan seuralle kaikki erääntyneet ja sitoumuksiin perustuvat maksut.

 

7 § Jäsenen eronneeksi katsominen

 

Johtokunta voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 24 kuukauden ajan sen erääntymisestä lukien.

 

8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

 

8.1. Yleinen periaate

 

Johtokunta voi erottaa jäsenen seurasta yhdistyslain 14 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä tai jos tämä toimii vastoin seuran tarkoitusperiä, rikkoo seuran sääntöjä tai seuran kokouksen tai seuran johtokunnan päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita.

 

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä seitsemän päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamisen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen kun se on lähetetty hänelle kirjeitse.   Erottamispäätöksestä voidaan valittaa kirjallisesti seuran johtokunnalle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta ja urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

 

8.2 Antidoping –rikkomukset

 

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/ Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

 

Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.

 

Dopingrikkomuksia ovat mm.:

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
  • Kieltäytyminen dopingtestistä
  • Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
  • Dopingtestin manipulointi
  • Dopingaineiden hallussapito
  • Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
  • Dopingin edistäminen

 

Siltä osin kuin doping –rikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai harjoitustilanteessa, seuran johtokunnan määräämänä seuraamuksena voi olla:

  • Kilpailutuloksen mitätöinti
  • Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
  • Urheilun toimintakielto
  • Kirjallinen varoitus

 

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle, kansalliselle lajiliitolle ja kansainväliselle lajiliitolle.

 

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto (ISU) voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

 

8.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen toiminta

 

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on mm.:

  1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
  • Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen;
  • Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran muissa tapahtumissa; tai
  • Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin.

 

  1. Epäasiallinen käyttäytyminen
  • Törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntöjen vastainen toiminta kilpailu- ja harjoitustilanteessa;
  • Kiusaaminen, kuten nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja
    jättäminen ryhmän ulkopuolelle kilpailu- ja harjoitustilanteissa. Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa kilpailu- ja harjoitustilanteissa sekä niiden ulkopuolella on kiusaamista.
  • Väkivalta ja/tai sukupuolinen häirintä kilpailu- ja harjoitustilanteessa tai näiden ulkopuolella;
  • Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle.

 

  1. Urheiluhuijaus
  • Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
  • Tuloksista etukäteen sopiminen
  • Kilpailutapahtuman manipulointi

 

  1. Vedonlyönti
  • Vedonlyönti omasta kilpailusta

 

  1. Lahjonta
  • Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

 

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään.

 

Seuran johtokunta voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla kerrallaan korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa johtokunta voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi.

 

Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

 

Seuran valmentajalla tai ohjaajalla on oikeus välittömästi poistaa urheilija harjoituksista ja kilpailuista, jos on perusteltu syy epäillä, että urheilija on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle. 

 

9 § Seuran toimielimet

 

Seuran toimielimiä ovat seuran kokous, johtokunta sekä johtokunnan alaisena tarvittava määrä toimikuntia.

 

10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

 

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Seuran kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

 

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta seuran internetsivuilla tai jäsenille lähetettävällä kirjallisella kutsulla tai sähköpostilla tai seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.  Kokouskutsussa on huomioitava yhdistyslain 24 §:n määräykset.

 

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

 

11 § Kevät- ja syyskokous

 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Avataan kokous
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat
  3. Todetaan läsnäolevat ja äänioikeutetut jäsenet
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. Käsitellään ja hyväksytään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
  6. Vahvistetaan liittymis-, jäsen-, kannattajajäsen- ja muiden maksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi
  7. Vahvistetaan kilpailu- ja näytösmaksujen suuruus seuraavaksi tilivuodeksi
  8. Vahvistetaan johtokunnan kokouspalkkioiden ja tilintarkastajien palkkion suuruus
  9. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja
  10. Valitaan hallitukseen 5 jäsentä ja 3 varajäsentä erovuorossa olevien tilalle
  11. Valitaan tilintarkastaja(t) / toiminnantarkastaja(t)
  12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Avataan kokous
  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijat
  3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus
  6. Esitetään hallituksen laatima tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus
  7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  9. Päätetään kokous

 

12 § Pöytäkirja

 

Seuran, johtokuntien ja toimikuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran johtokunnan kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin tai toisen johtokunnan tai toimikunnan jäsenen allekirjoitettava.

 

13 § Äänestys

 

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Äänestys toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli joku äänioikeutettu sitä vaatii.

 

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella kahdeksantoista (18) vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

 

14 § Seuran hallinto

 

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi vuodeksi valitut viisi (5) jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.

 

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

 

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään kaksi sen jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

 

Johtokunnan tehtävänä on johtaa ja edustaa seuraa sekä hoitaa seuran asioita lain, näiden sääntöjen, seuran kokouksen päätösten sekä seuraa sitovien sääntöjen mukaisesti. Erityisesti johtokunnan tulee:

 

  1. hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää jäsenluetteloa
  2. hoitaa seuran taloutta ja omaisuutta sekä kirjanpitoa
  3. laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten
  4. määritellä seuran maksusäännöt
  5. laatia seuran toimintakertomus ja tilinpäätös
  6. kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat sekä toimeenpanna niiden päätökset
  7. puuttua sääntöjen rikkomuksiin ja ratkaista sen käsiteltäväksi jätetyt erimielisyydet
  8. valita seuran jäsenet seuran ulkopuolisiin toimielimiin ja kokouksiin
  9. kutsua kunniajäsenet ja myöntää kunnia-, ansio- ja tunnustusmerkit
  10. nimittää avukseen tarpeelliset toimikunnat
  11. valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän tehtävistään ja palkkauksestaan
  12. ohjata, edistää ja valvoa taitoluistelun kehitystä alueellaan
  13. ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii

 

15 § Nimenkirjoittajat

 

Seuran johtokunta edustaa seuraa. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja seuran jäsenet kaksi yhdessä. Seuran johtokunta voi päättää antaa nimenkirjoitusoikeuden yksin tai yhdessä muulle henkilölle.

 

16 § Tilikausi

 

Seuran toiminta ja tilikausi on kalenterivuosi 1.1.-31.12

 

17 § Tilintarkastus

 

Seuran tilit, vuosikertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomuksensa seuran puheenjohtajalle viimeistään maaliskuun 31. päivä.

 

18 § Työryhmät

 

Seuran johtokunta voi perustaa työryhmiä. Työryhmät voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa työryhmien tekemät oikeustoimet.

 

19 § Sääntöjen muuttaminen

 

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä seuran kokouksen äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

 

20 § Seuran purkaminen

 

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

 

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla taitoluistelua kehittävään tarkoitukseen. Selvitysmiehinä (yksi tai useampi) toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.

 

Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

 

21 § Yleisiä määräyksiä

 

Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan voimassaolevia yhdistyslain määräyksiä.